perjantai 22. syyskuuta 2017

Uudet silmälasit - Versace

Versacen silmälasit 2017Moniko teistä tiesi että käytän silmälaseja?  Tai ehkä käyttäisin, jos tuntisin ne mukaviksi ja tyyliini sopiviksi. Piilareita sen sijaan olen käyttänyt kohta kahdeksan vuotta, viimeiset vuodet yötä päivää ja ilman sen kummempia taukoja. Vanhat (järkyttävät) lasini ovat yläasteajoilta ja voi kuulkaa, näytän ne päässä aivan Skrillexiltä. Auta armias kun joku silmätulehdus on iskenyt ja mun on ollut pakko lähteä ne päässä ihmisten ilmoille, ottaen huomioon myös sen, etten nähnyt laseilla enää yhtikäs mitään.

Vuosien myötä laiskistuneena piilareiden käyttäjänä olen lähes laiminlöynyt silmieni hyvinvointia. Se olikin sitten se viimeinen niitti, joka sai minut lopulta marssimaan silmälasiostoksille. Matkaani tarttui...
Versace naisten silmälasit 2017...tällaiset Versacen silmälasit Silmäasemalta. Halusin jotain kevyttä, mutta hieman erilaista (jotta varmasti katuisin jälleen muutaman vuoden kuluttua hankintaani). Halusin lasit, jotka olisivat enemmänkin asuste kuin tylsä apuväline.
Vercase silmälasit 2017Uudet silmälasit 2017 blogiMitäs pidätte uusista silmälaseistani? Asukuvat näiden kanssa coming soon.. 

tiistai 19. syyskuuta 2017

Kuinka fuksivuosi psykalla on alkanut?

IMG_0598
Kaksi pääsykoekevättä, kasapäin naurettavaa nippelitietoa, hullunkiillon värittämää pänttäystä, tyhjentynyt kukkaro (kiitos valmennuskurssit ja avoimen opinnot) ja suuria tunteita äärirajoillaan. Kysymys kuuluu, oliko se kaiken vaivan arvoista? 

Hell yeah!! Jo pienen maistiaisen jälkeen uskallan todeta, ettei tekemäni työ ollut turhaa. Odotukset ja unelmointini eivät olleetkaan turhan korkealentoisia, sillä niihin on vastattu.
IMG_0418
Viime vuonna muistan katselleeni melkein tippa linssissä psykologien biletystä somen lävitse. Suolaa haavoihin, todellakin. Oikeastihan valitsen ennemmin kotisohvan kuin yökerhon, mutta olisin silti erittäin mielelläni soluttautunut niihin opiskelijabileisiin.

No, nyt fuksina olen sitten vihdoin siinä tilanteessa, että eteeni on kannettu suurinpiirtein tarjoittimella erilaisia illanviettoja. Pakkohan ne kaikki on ollut koluta läpi, ettei vain jäisi mistään paitsi. Teemabileiden rakastajattarena voisin nostaa tapetille vaikkapa vankilateemaiset fuksisitsit. Okei, ehkä olen hitusen katkera siitä, että viime vuonna kyseisten juhlien teemana oli Harry Potter.. Ja okei, en ollut yhtään kärryillä sitseistä muutenkaan.

Ylipäätään olen niin innoissani siitä, että "uudessa elämässäni" riittää uudenlaista tekemistä ja kokemista vaikka joka sormelle. On harrastusmahdollisuuksia, retkiä, överimielenkiintoisia koulutuksia..
  IMG_0455.2Jos juhlateemasta siirryttäisiin sitten sinne varsinaisen opiskelun puolelle. Voitte varmasti kuvitella kuinka piiiitkän kesäloman jälkeen sormet oikein syyhyävät päästä opiskelemaan. Myönnetään, että ihan pari kertaa on käynyt mielessä, että koska se opiskeluarki oikein paljastuu näiden kaikkien juhlien takaa. Ensimmäisenä viikonloppuna yritin oikein keksimällä keksiä itselleni jotain opiskeltavaa.

Nyt ehkä ollaan enemmän jo opiskelujen puolella. Kurssit ovat lähteneet rullaamaan ja ensimmäiset luennot ovat takana. Mullahan oli jo etukäteen psykan perus- ja aineopinnot suoritettuna, joten hyppäsin opinnoissa hieman eteenpäin. Aloitin sivuaineista ja joistain pakollisista kursseista. Parasta on se, että pääsen vihdoin kehittämään omaa ammatti-identiteettiäni kunnolla ja pääsen käsiksi itse asiaan. Eilen mulla alkoi muun muassa täällä itkukurssin maineen saanut vuoden mittainen "terapia". Kuinka siistiä?!

Btw ilmottauduin myös koekaniiniksi erittäin mielenkiintoiseen aivotutkimukseen, jännää.
IMG_0657.2Tämän postauksen voisi varmaan tiivistää siten, että aika intopiukeana täällä ollaan. En malta odottaa, että pääsen postailemaan teille lisää kaikesta.

Lue myös: musta tulee psykologi ja miksi kannattaa opiskella avoimessa yliopistossa.

P.s. tää kuvauspaikka on mun uusi lenkkipolku. Pari sataa metriä keskustan kaupoille ja sama matka luontoon. Maalais-kaupunkilainen kiittää! 

maanantai 4. syyskuuta 2017

Ajatuksia Jyväskylään muutosta x10

Taitaapa olla eka kerta, kun Jyväskylässä ollessani pyhitän kokonaisen illan vain minulle ja tietokoneelle. Aikamoista hullunmyllyä ollut viime päivinä.

Lyhyt johdanto: Muutin Etelä-Pohjanmaan metsiköistä Jyväskylän keskustaan pikkuruiseen yksiöön ja aloitin juuri aktiviteetintäyteisen fuksivuoden yliopistossa tähtäimessäni psykologin ammatti.

Muutto uudelle paikkakunnalle on aiheuttanut sekalaisen fiiliskokoelman, jota päätin avata kymmenellä kohdalla.
IMG_0306 Olen huomannut ennenkin, että uudesta asuinkaupungista tulee erittäin paljon ulkomaaviboja. Asunto on kuin hotellihuone, josta poistutaan päivässä mieluiten useampaan otteeseen tutkailemaan paikkoja turistin ominaisuudessa. Ensimmäisenä päivänä kävin vähintään kuusi kertaa kaupoilla. 

 Pyöräilykulttuurikriisi on iskenyt. Pyörillä poljetaan vähän väliä autojen seassa, joten voitte arvata että tämä maalaistyttö lähti hieman pupu pöksyissä liikenteeseen ensimmäistä kertaa. Taidan hankkia kokovartalokypärän. Ja auta armias Jyväskylän mäkistä maastoa, on meinaa jalat olleet niin vetelänä, ettei ole tarvinnut paljon muuta liikuntaa miettiäkkään. Kriisi sisältää myös pyörän lukitsemisen, sillä en ole ikinä aikaisemmin edes omistanut minkäänmoista lukitusjärjestelmää. Varkaat on ihan uusi juttu mulle.

 Uusi kaupunki, uudet reitit ja myyrän suuntavaisto. Vähän jopa ärsytti kun pyöräillessä poikaystävä vaikutti tuntevan paikan kuin omat taskunsa ja mulla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, minne pitäisi seuraavaksi kääntyä. Näitäkin kuvia kuvaillessa viitoin itsevarmasti tietä, väärään suuntaan. Onneksi on google maps.

IMG_0288 Myönnän, että olen tunnistanut itsessäni pientä kermaperseilyä asuntoni suhteen. Kuvittelin tottakai vihdoin opiskelupaikan saatuani muuttavani uutukaiseen valkoisenhohtavaan saunalliseen ja parvekkeelliseen asuntoon. Ei toteutunut. :D

 ...Priorisoin kuitenkin sijainnin ennen kaikkea. Ja oivoi, melkein onnenkyyneleitä on puskenut, kun opiskelijapippaloiden jälkeen kotimatkaan on kulunut sekunti. Luksusta, kun kaikki tarvittavat palvelutkin löytyvät parin kenguruloikan päästä. 

No mites koti-ikävä? Tuolle tunteelle on jäänyt aika vähän hengitystilaa kaikkien kivojen aktiviteettejen keskellä, vaikka tottakai jonkinlaista haikeuttakin on innostuksen rinnalla. Katsotaan parin yksinäisen illan jälkeen kuinka mulle käy. :D Loppujen lopuksi olen aika henkeen ja vereen maalaistyttö, joten voi olla että mittarit tulee täyteen hyvinkin pian täällä.

IMG_0309


Asu: paita: h&m | lippia: h&m | farkut: defshop | kengät: h&m

 Hieman kyllä karmii ajatus siitä, että olen aika oman onneni nojassa täällä vielä melko tuntemattomassa kaupungissa. Mun kännykkä on esimerkiksi siinä tilanteessa, ettei sen virtanappi toimi. Jos puhelimestani loppuu akku, en saa puhelintani päälle. Mutta sinne menee kontakti läheisiin, herätyskello, ja turvallisuuden tunne. (Tosin tartuin juuri tuumasta toiseen ja hakaisin tilalle uuden phonen.)

  Kaukosuhde jatkuu..

 ...Mutta toki yksin asumisessa on hyvätkin puolensa. Muun muassa se että omaa lempiruokaa voi vetää päivästä toiseen suoraan paistinpannulta.

 Päällimmäisenä olen täysin vakuuttunut siitä, että Jyväskylä on mulle parhain mahdollinen opiskelukaupunki. Täällä on kaupungin tuntua, mutta kohtuullisissa mittakaavoissa. Opiskelijat näkyvät katukuvassa ja yliopisto tuoksuu ilmassa. Kotikotiinkin on mukiinmenevä matka.

IMG_0329
...Yliopistosta ja psykologian opiskelusta sitten lisää myöhemmin (miljoonassa eri postauksessa)! ;) 

Postauksen kuvat: Mira Luhtanen (IG: eramimilia)