maanantai 28. maaliskuuta 2016

8 asiaa joissa olen surkea

Tein hetki sitten haastepostauksen: 8 asiaa joissa olen hyvä ja nyt Cinderella Days -blogin inspiroimana ajattelin heittää sille hieman vastapainoa. Eli tässä postauksessa perehdytään hieman niihin asioihin, joissa olen ihan toivottoman surkea. Mä oon vuosien saatossa opinut repimään kaiken huumorin irti mun heikoimmista taidoista ja epäonnistumisista, sillä jos niistä jotain hyötyä on niin ehdottomasti makeat naurut. Mulla on tapana myös levittää mun surkeuden sanomaa mahdollisimman laajalle ja pyrkiä huvittamaan sillä myös muita. Liekö tämä huumori nyt parhain defenssimekanismi, minän suojelukeino, jonka tiedostamaton mieleni loitsii musertaviin hetkiin?
Hersecret pitsimekko 1
1. Mindfulness, meditointi ja kaikenlainen pakotettu rauhoittuminen - Mindfulness, hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Sitä ollaan harjoitettu lukukauden aikana lukemattomia kertoja koulun lattialla makoillen. Tarkoituksena on hengitellä hipihiljaa ja keskittää ajatus vain olennaiseen, joka vaihtelee isovarpaan tuntemuksista rusinan äänimaailman kuuntelemiseen. Silloin kun harjoitus on venähtänyt parhaimmillaan puolituntiseksi musta on tuntunut lähinnä siltä, että omat ajatukseni ovat kuin ylivilkas lapsi, jota vahtiessa tarvitsisi kymmenen ylimääräistä silmäparia. Olen kamppaillut tunti tolkulla itseni kanssa, etten lähtisi turhautuneisuudessani suorinta tietä luokasta ulos. Arvostan todella paljon mindfulnessia ja kaikenlaista muutakin medintointia ja rauhoittumista, mutta ne eivät sovi mun kaltaiselle duracell-sielulle. Olen surkea rauhoittumaan "pakon alla". 

2. Lukuisat urheilulajit kuten pesäpallo, lentopallo ja hiihtäminen - Olen ollut aina ehkä vähän muita ikätovereitani heiveröisempi, varovaisempi ja kömpelömpi mitä tulee liikuntaan. Suoraansanoen uskon, että koululiikunnalla on suurin vaikutus siihen, että koen itseni edelleenkin todella surkeaksi useassa liikuntalajissa ja mulle on kehittynyt myös ylitsepääsemättömän negatiivinen asenne etenkin mainitsemiani lajeja kohtaan. Mun mielestä koululiikunnassa tärkeintä on tarjota lapsille positiivisia liikuntahetkiä, jotka ohjaavat heitä kohti terveellisempiä tottumuksia. Mun näkökulmasta koululiikunta oli kuitenkin pelkkää kilpailua, joka piikitteli niitä huonompia oppilaita niin opettajien kuin oppilaidenkin taholta. Itse kuuluin näihin "huonoimpiin". Noh, edelleenkin olen kyseisissä lajeissa surkea ja turhautuessani heitän koko homman ihan leikiksi viskomalla kohti tulevia palloja ties minkälaisilla tyylisuorituksilla siihen asti, että kaikki kanssapelaajat ovat hermoromahduksen partaalla ja on parempi lopettaa. Onneksi olen löytänyt vapaa-ajallani myös lajeja, joista pidän ja joissa voin kilpailla vain ja ainoastaan itseäni vastaan. Mielestäni liikunnassa tärkeintä on sen tuottama ilo, ei voittaminen. 

3. Piirtäminen - Ja tässä en liioittele ollenkaan! Piirtämiseni on oikeasti ihan ala-asteelaisen tasolla. Viime viikolla yritin havainnollistaa psykologian tutkimusmenetelmiä piirroskuvina ja yritin tottakai panostaa, koska kuvat monistettiin koko luokalle. Olisittepa nähneet minkälainen taideteos muun muassa koiranpäisestä ihmisruumiista tuli.. x)


4. Englannin kieli - Ja tämä on sellainen asia, jota ihan oikeasti haluaisin osata. Olen yrittänyt harjoittaa kielitaitoani ties millä konstein, mutta siitä huolimatta tulosta ei näy. Riemuitsin kun läpäisin englannin yo-kokeen, joten aikalailla sillä tasolla ollaan. En vain saa selvää siitä mitä puhutaan, en osaa vastata, enkä muista sanoja. Olen juuri sellainen "I want hamburger eiku eiku tarkotin ranskalaisia" -puhuja. Osaisin luultavasti puhua netflixissä viettämäni ajan perusteella kaksoisolennoista, paikannusloitsuista ja ihmissusista paljon paremmin kuin hoitaa normaaleja arkipäivän tilanteita englanniksi. Toki lausuisin kaiken siltikin puhtaalla rallienglannilla.


Hersecret mekko talvi2 5. Suunnistaminen ja suuntavaisto - Voitteko kuvitella. Olin käynyt aikaisemmin jopa tutustumassa uuden kouluni alueeseen, mutta kun lähdin sieltä itse ensimmäistä kertaa pois, käännyin heti ensimmäisestä risteyksestä väärään suuntaan. Eksyin siis matkalla koulusta kotiin.. Ala-asteella kerskailin opettajalle kuinka olin käynyt sukulaisteni kanssa suunnistamassa useita kertoja. Silloin meidät laitettiin yksin metsään etsimään suunnistusrasteja (hullua, eikai näin enää tehdä?) ja löysin ehkä yhden viidestä. Muut luokkalaiseni sen sijaan olivat löytäneet rastit nopeasti ja lähteneet jo tuntia aikaisemmin pois koulusta. Minua etsittiin metsässä vielä kauan sen jälkeen ja voi kuinka mua hävetti. Edelleenkin äitini piirtää mulle karttoja pisteestä a pisteeseen b ja tarvitsen kartturin mukaani lähtiessäni vähänkään vieraammalle vesille. Eksyn ihan joka paikassa, vaikkei se olisi edes mahdollista.

6. Vaikeiden leivonnaisten leipominen - Olen ehkä hieman hätäinen leipuri. Hupsista vain ja saatan lorauttaa taikinaan pari desiä liikaa maitoa tai korvata hajamielisyyksissäni sokerin suolalla. Mutta eihän se nyt ole niin justiinsa! Lopputulos maistuu kuitenkin usein ihan hyvältä. Olen kuitenkin varma, että jokin leipomusten piru päättää puuttua peliin, jos ohje on yhtään pidempi ja vaikeampi. Vaikka noudattaisin ohjetta sataprosenttisella tarkkuudella, ei lopputulos välttämättä muistuta kirjan kuvaa lainkaan. Jouluna yritin leipoa kummitädilleni sievää jouluhalkoa, mutta lopputulos muistutti enemmän lehmänlantaa kuin puunpalasta. Leivoin kyseisen leivoksen sen jälkeen kolmesti, kunnes päädyin lahjoittamaan hieman yksinkertaisempia herkkuja. 

7. Auton ajaminen ja siihen liittyvät asiat - En sentään aivan surkea kuski ole, sillä sainhan autokortin ensiyrittämällä ja olen aika varovainen nopeuksien kanssa. Jotkin asiat, kuten kaupungissa ajaminen, parkkeeraaminen ja peruuttaminen ovat kuitenkin aika haparoiden suoritettuja. Panikoin risteyksissä ja vaihtelen kaistoja holtittomasti unohtaessani minne pitikään kääntyä. Peruuttelen summissa ja suljen silmäni jos on lähelläkään kolahtaa. Myös esimerkiksi auton tankkaamisen suoritan vain pakkotilanteessa, sillä se ei jostain syystä etene mallikkaasti. Kerran väänsin tankkiluukkua kädet punaisena, enkä saanut sitä siitä huolimattakaan auki. Suurempi ongelma on kuitenkin auton pysäyttäminen oikeaan kohtaan, sillä välillä koko bensaletku ei ole edes ylettänyt tankille. Joskus taas hädintuskin mahdun auton ja tankkauspisteen väliin. 

8. Historiaan liittyvä yleistieto - Historia sinänsä on todella mielenkiintoista, mutta jostain syystä historiantuntien oppi ei ole koskaan tavoittanut aivoalueitani tai jos on, se on sieltä hävinnyt epäilyttävään tahtiin. Haluatko Miljonääriksi -ohjelmaa katsoessani olen järkyttynyt siitä, etten ole osannut sanoa edes Suomen sotahistoriaan juuta tai jaata. 

Hersecret valkokultainen pitsimekko
Löytyykö listaltani asioita, jotka myös sinä voisit allekirjoittaa? P.s. ruusuvesiarvonnan voitti milla_harju1996@hotmail.com



Postauksessa näkyvvä mekko saatu Hersecretiltä. Linkki mekkoon TÄSSÄ

19 kommenttia:

  1. Mulla on toi piirtäminen kohta ihan sama juttu! :D Oon ollut aina tosi surkee piirtään, vaikka kuinka oon harjotellut esim. silmän piirtämistä haha :) Upea mekko!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikää vitsi olis mageeta osaa piirtää silmiä! :D<3 Kiitos paljon!<3

      Poista
  2. Mulla on sama tuo urheilulajijuttu. Noi muut onki sit oikeastaan mun vahvuuksia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh no kiva että edes yksi samanlaisuus löytyi! :D<3

      Poista
  3. Mulla sama tossa englannissa ja historiassa. Perjantaina kuulin päässeeni läpi enkun yo:sta joka sai mut jopa itkemään koska oon rehellisesti tosi paska siinä ja hissa ei oo koskaan mennyt päähän niin hyvin kuin muilla tuntuu menevän. :D

    VastaaPoista
  4. Juu sama täällä ton enkun kanssa! : o Iteki just läpäsin yo:n enkussa, mut ois niin kivaa osaa paremmin. Varmaan johtuu siitä, kun ei oo oikeen kuunnellu musaa enkuks ees nuorempana ja muutenki sitä on vaan tullu käytettyy liian vähän. Mut onhan täs vielä aikaa opetella! En haluu edes myydä näitä lukion enkun kirjoja, et voi harjotella sanastoo sit lukion jälkeenki. : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kyllä enkunkielistä musaakin kuunnellut ja lukiossa menin vapaatunneilla tekemään kuunteluita huvikseni yms mutta silti ei oppi mene perille! Onneksi loppuelämä aikaa harjoitella! :p Josko sitten kuusikymppisenä menis uusimaan yo:n?! :D

      Poista
  5. Oii ihanaa että teit tämänkin! :D

    Siis mä oon myös todella huono monessa urheilulajissa, että olen myös sen takia todella tyytyväinen että peruskoulu on loppu ':D Ja pakko sanoa, että sulla on kyllä tosi hupaisa tapa kirjoittaa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii tää oli huippu idea! ;D Kiitos paljon kommentista! <3

      Poista
  6. Mahtava saada ns jatkoa sille haasteelle! Voisin ehdottomasti tämän toteuttaa kunhan saan ulos sen haastavamman haasteen:'D Tämä onkin vähän helpompi, keksin jo monta asiaa ja tässä sunkin postauksessa on juttuja joita voisin täysin allekirjoittaa, hha!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toteuta ihmeessä! <3 Jotenkin tähän kyllä löytyi helpommin noita juttuja! xD

      Poista
  7. Mulla on samoja toi liikunta ja suuntavaisto :D
    Oon pienestä pitäen harrastanut tanssia, mutta eihän sitä koskaan koulun liikkatunneilla harjoteltu. Joukkuelajit (paitsi sähly ja pesäpallo) ei oo mun vahvuus ja niitähän sitten tehtiin ja pelattiin läpi liikkatuntien. Samoin oon perinyt mun äidin suuntavaiston (aka sitä ei ole :D). Saatan haahuilla tuntemattomassa paikassa Google Mapsin kanssa näyttäen ihan turistilta kun en löydä mihinkään.
    Enkä muuten osaa myöskään piirtää :DD Että miten meni noin niinkun omasta mielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla että siellä on kohtalontoveri noinkin monessa asiassa! Mäkin oon harrastanut tanssia ja myös kaikista jumppailuista tykkäsin, mitkä oli tietenkin koko muun luokan kauhu, eikä siksi sellaisia tunteja pahemmin lukkarissa näkynyt! :D

      Haha google maps on kaveri! Oh nou sitä häpeää kun ääniohjaus onkin jäänyt päälle ja se mukavasti raikuu jossain mitä mainioimmassa paikassa.. XD

      Poista
  8. Hahah, ihana postaus taas ja tosi veikeesti kirjotettu! :D Mun suuntavaisto on hyvä niin kauan, kun ei tarvitse suunnistaa kaupungeissa - mulla menee miljoona vuotta, ennen kuin opin suunnistamaan kaupungissa. Oon vaan ihan toivoton, en katso mitän maamerkkejä tai tiennimiä vaan kaikkea mahollisimman epäolennaista, ja kun pitäisku tulla takasin niin en todellakaan muista mistä kävelin äsken :'D Tuo mekko on ihanan raikas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon Veera! <3 Kaupungit on kyllä extrapahoja! Mä en todellakaan osaa katsoa mitään tienviittoja ja ruotsissa olin ihan pulassa kun niiden mukaan olisi pitänyt edetä. En tiennyt edes mihin tiehen ne viitat kuuluivat arghh.. :D

      Poista
  9. Hauska postaus idea :D! Täällä toinen "ei niin taitava kuski" :D Pääsin inssistä ja teoriakokeesta läpi vasta toisella yrittämällä :'D Ja mitä tulee historiaan niin oon siinä myös ihan surkea :D..

    VastaaPoista
  10. Laskin, että yhteensä 6/8 juttua olivat täysin samoja :D Hauska postaus :)

    http://janitakristina.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  11. Wau miten kaunis olet! <3 Tämä oli kyllä hauska postaus :)

    http://by-rosejuliet.blogspot.com

    VastaaPoista