torstai 21. huhtikuuta 2016

Pääsykoe vuoristorataa

Psykologian pääsykokeet opiskelu 2016 blogi

Kirjoitushimo. Puen aamupalapöydässä päivän ajatuksia sanoiksi ja pohdin niille osuvaa otsikkoa. Venytän viimeisiä leivänmuruja, jotta ehtisin lukea mahdollisimman monta postausta läpi. Tunnen pikkuruisen kateuden pistoksen niitä kohtaan, jotka ehtivät kirjoittaa päivittäin. Niitä kohtaan, jotka ehtivät vääntää sivun mittaisen tarinan jokaisesta pienestä hetkestä päivien varrella. Kyllä minullakin tarinoita riittäisi!

Muistan, että olin luvannut kirjoittaa kuulumisiani pääsykoeartikkeleiden keskeltä. Tuossa aamupalapöydässä mietin, millä sanalla näitä tunnelmia kuvaisin. Päädyin vuoristorataan, sillä onhan tämä aikamoista kyytiä. Välillä kitkutetaan ylöspäin natisevia raiteita ja heilutellaan alhaalla katsoville vanhemmille: "katsokaa, täällä minä jo olen". Seuraavassa hetkessä vaunu lipeää alamäkeen ja kiepsauttaa varmuuden vuoksi silmukan ylösalaisin. Silloin ei auta muu kuin sulkea silmät ja odottaa vauhdin hidastumista. Joskus vaunu rullaa suopeasti eteenpäin ja toisessa hetkessä se jo päättääkin retuuttaa matkustajaansa.
Pääsykoe psykologia blogiKaiken kaikkiaan olen kyllä erittäin ylpeä itsestäni. Kahteen kuukauteen on mahtunut todella paljon opiskelua. Viikot opiskelen valmennuskurssilla ja viikonloput itsenäisesti. Laskeskelin, että sen jälkeen kun aloitin lukemisen, olen pitänyt vain yhden kokonaisen vapaapäivän. Olen kerrankin elämässäni keskittynyt ja opiskellut ihan oikeasti, tarttuen niitä vaikeimpiakin asioita tiukasti sekä hännästä että päästä. Tällä hetkellä olen siinä tilassa, että käytän lähes kaiken energiani lukemiseen. Yritän minimoida ylimääräiset stressin lähteet ja elän myös todella fiilispohjaista elämää blogin, liikunnan ja muiden harrastusteni kanssa. Toisaalta olen niin motivoitunut artikkeliini, ettei minua edes haittaa se, että elämäni sisältö on tällä hetkellä kovin yksitoikkoista. Joinain päivinä kuitenkin tulee kaipuu elämää kohtaan ja ahdistun siitä ajatuksesta, kuinka muka tuhlaan kallisarvoisia päiviäni. 

Niille jotka eivät tiedä tai ihan vaikka vai yleiseksi muistutukseksi; haen siis tänä vuonna Jyväskylään opiskelemaan psykologiaa. Olen ollut jo kauemman aikaa motivoitunut ja todella varmoin mielin tämän haaveeni kanssa. Valitettavasti psykologian opiskelijaksi pääseminen ei ole kuitenkaan mikään läpihuutojuttu, vaikka kuinka olisi motivaatiota ja taitoakin. Kaikilla on mahdollisuudet päästä, mutta yhtä lailla rannalle jää monta täydellisestä psykologiaineksesta rakennettua tyttöä ja poikaa. Siispä mukana leijailee joka hetki pieni epätietoisuus ja pelko. En ole niitä ihmisiä, jotka uhamakkaasti vain päättävät mennä sisälle haluamaansa kouluun, vaan suhtaudun asiaan mahdollisimman realistisesti - ala on suosittu, joten en välttämättä pääse kouluun kovasta yrityksestä huolimatta, mutta minulla on kuitenkin siihen mahdollisuudet. 

Opiskelu lifestyle blogiValmennuskurssi opistolla on ollut ihan ylivoimainen voimavara ja johtotähti tässä koko lukuprosessissa. Sen lisäksi että valmennus mahdollistaa tehokkaan oppimisen, on samassa tilanteessa olevat luokkakaverit korvaamaton vertaistuki. Silloin tällöin kun vuoristorata kääntyy alamäkeä kohden on edes hitusen helpottavaa kiljua vierustoverille suorasanaiset sävelet, tietäen että se joku siellä toisella penkillä on varmasti tehnyt tuttavuutta samanlaisten tunteiden kanssa.

Tämän viikon alku oli taas vaihteeksi sitä kuuluista alamäkeä. Alakuloinen sää ja nihkeän vaikea artikkeliaihe eivät todellakaan ole mikään paras yhdistelmä. Eräänä aamuna kasvoiltani löytyi niin monta stressifinniä, että luulin jo palanneeni ajassa takaisin 15 -vuotiaan tasolle. Onneksi nyt ollaan jälleen matkalla kohti ylämäkeä, sillä tulin viettämään huomista omalukupäivää kotiin Alajärvelle ja saan ikäänkuin pidennetyn viikonlopun.  Enää reilu kuukausi jäljellä tätä puurtamista!

Kiitos kaikille teille lukijoille siitä, että olette kärsivällisesti jaksaneet pysyä mukanani, vaikka tällä hetkellä olenkin kaikkea muuta kuin aktiivinen ja tuottelias bloggari! Ihanaa loppuviikkoa!

3 kommenttia:

  1. Ei liity postauksen aiheeseen, mutta millä blondivärillä tykkäät eniten itse värjätä ja voisit suositella muille? :) itse olen juuri blondaamassa enkä osaa millään keksiä väriä, kun viime kerrastakin on jo niin kauan aikaa etten muista millä värjäilin :D Sulla on niin kivan värinen luonnollinen vaalea, että itsekin haluaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, juuri viime viikonloppuna vedin päähäni Four Reasonsin Ice Ice Blondy -kestosävytteen, mutta tuo lähinnä vain neutralisoi keltaista jo valmiiksi vaaleasta tukasta. Tuota ennen värjäsin hiukset parturissa yli puoli vuotta sitten! :D En siis osaa tällä hetkellä valitettavasti suositella juuri muuta kuin parturia! :/ Oon kyllä aika otettu tästä kommentista, koska omasta mielestä mun hiukset on aika kulahtaneissa tunnelmissa.. :D<3

      Poista
  2. Hassua ajatella, että nyt kun luen tätä postausta, on sun pääsykokeet ihan nurkan takana! On tehnyt ihan hyvää olla avaamatta Bloggeria kuukauteen, mutta nyt taas huomaan, kuinka paljon oon kaivannut tätä lueskelua. Vielä on matkaa tähän päivään, mutta en millään malta olla skippaamatta kuukauden aikana kertyneitä postauksia :D Toivottavasti sun puurtaminen tuottaa tulosta, ansaitsisit sen <3

    VastaaPoista