perjantai 23. joulukuuta 2016

Päivä ennen joulua

Vaaleanpunainen takki1Marraskuu ja joulukuu ovat kylmiä ja lumisia, selviytyminen ulkoilmassa vaatii vähintäänkin laskettelutakin ja karvasaappaat. Jouluaaton lähestyessä tapahtuu täysikäännös ja lumimaisemat valuvat alas kuin viemäristä. Alan jo epäilemään, että korvatunturilla asustelee pahamaineinen grinch, joka kääntää joka vuosi lämpömittarit kaakkoon viikkoa ennen joulua. Mitä te arvelette? :D

Kaahasin tänään keskustaan odottelemaan äidin ripsihuollon loppumista, sillä äiti lupautui ottamaan silloin mun asukuvat. Kelit ajoivat mut nimittäin tänäkin vuonna etsimään valkoista taustaa jostain aivan muualta kuin ruskealta kotipihalta.
PicMonkey Collage 1Kuvausreissun jälkeen lähdin tekemään äidin kanssa vielä vihoviimeiset jouluruokahaalinnat. Mähän en tykkää kinkusta, joten ostettiin mulle iltapalaksi pari kanankoipea.. :D Nyt ei tarvitse katsella muiden kinkkumaistiaisia aivan tyhjin suin ja surumielin.

Isä sairastui sopivasti ennen joulua miesflunssaan, joten minä ja äiti ollaan yritetty taikoa joulua suurinpiirtein kaksistaan. Liukuhihnallatyöllä valmistuneet kuusi leivonnaispellillistä, kymmenet lahjapaketit ja petien petaamiset ovat sujuneet melko levottomissa tunnelmissa. Mä oon todella suurpiirteinen ja huoleton noissa kaikissa kotitöissä siinä suhteessa, että oion ohjeita uhmakkaasti ja ajattelen, että kylläpä ne lakanat sitten yöllä asettuvat paremmin paikoilleen. Äitin kanssa ollaan naurahdeltu mun siivouspersoonalle, vaikka tosiasiassa äitikin on melkein samanlainen.
Shein vaatteet 1
Asu: takki: shein (saatu) | toppi: h&m | farkut: house of brandon (?) | kengät: kirppis | choker: ebay

Mytätessäni lahjoja äidin puolesta pakettiin koin myötätuntoa kaikkia lasten vanhempia ja varsinkin yksinhuoltajia kohtaan, jotka joutuvat joka vuosi valmistaa koko joulun yksin. Pelkästään minä olen ollut kiireinen tällä viikolla koko ajan silmien avaamisesta niiden sulkemiseen, eikä mulla ole todellakaan mitään realistista syytä siihen.

Aikaisempina vuosina koulun joululoma on ollut selkeä opiskelun ja loman välikapula. Nyt kun opiskelen itsenäisesti, tuo raja on häilyvä ja epäselkeä. Tänään aamuna kuitenkin pinnistin ja ponnistin kliinisen psykologian oppimistehtäväni palautukseen ja olen vapauttanut mieleni opiskelusta siitä lähtien. 
PicMonkey Collage 2Tämän postauksen julkaisun jälkeen istun kinkkupöytään (syömään kanankoipea) ja keräämään energiaa loppuillan lahjanjakokeikkaan ja kuusen koristeluun. Uskon, että joulumieleni on osittain jäänyt tallotuksi vauhdikkaan tehtäväryöpyn alle ja ehkä se nyt voi vihdoin repiä itsensä irti lopullisesti. .Jouluaatto on mielestäni vuoden paras päivä, enkä voi uskoa todeksi, että sen aika on jo huomenna. En malta odottaa!

Ihanaa ja rauhallista joulua blogini lukijoille!

p.s. unohdin varsinaisessa postauksessa mainita, että olen ihan rakastunut tuohon mun uuteen vaaleanpunaiseen (!!) takkiin. Aluksi tuo näytti mun ja valtsun silmissä ihan saunatakilta, mutta ainakin mä olen päässyt ensivaikutelmasta yli. :D Mitäs te ootte mieltä?

6 kommenttia:

  1. superkiva asu! tuo vaaleanpunainen väri on niiin ihana!! ♥

    VastaaPoista
  2. En ehkä kestä!! Kyllähän kanankoipikin varmasti maistuu :D Ja kiva, että noin huolettomasti siivoilet rennon kuuloisella fiiliksellä! Tota taustaa oon itsekin monesti katsellut, ja näyttäähän se toimivan kuvissa. Hyvältä näytät, ja toi takki!! Onhan se söpö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kyllä maistuu! ;D Ja jep, ei tuo mikään maailman kaunein tausta ehkä ole, mutta kyllä se mulle kelpaa! :D Ja hei kiitos paljon! <3

      Poista