sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Näillä opiskelutekniikoilla pääsin psykalle - pänttäys


TJ 1 Jyväskylän psykologian pääsykoeartikkelien julkaisuun! 

Nappaa viime hetken vinkit pääsykokeisiin valmistautumiseen videolta tai tiivistetymmässä muodossa tästä postauksesta. Tässä osassa keskitytään aineiston haltuun ottamiseen ja seuraavassa osassa kertaamiseen ja osaamisen testaamiseen.

Psykologian pääsykoe ei ole sinänsä maata mullistavan vaikea. Vaikean siitä tekee alan suosio, joka on vuosi toisensa jälkeen nostanut pisterajat taivaisiin. Toki hakijoita yritetään erotella haastavilla, jopa nippelitietokysymyksillä, ja menestyäkseen suuri osa vastauksista tulee osua nappiin. (Tänä vuonna pisteytys on muuttunut 0-60 --> 0-100, joten toivotaan muutoksen vaikuttavan tähän positiivisesti).

"Luetaan pääsykokeisiin, luetaan kokeisiin, luetaan tenttiin."

Puheessammekin korostuu ajatus siitä, mitä pidämme opiskeluna. Kuvittelemme tyypillisesti oppivamme kaiken lukemalla, mutta todellisuudessa vain harva muistaa kaiken lukemansa. Mun avain onneen oli mahdollisimman monen erilaisen opiskelutekniikan hyödyntäminen, joiden avulla rakensin vahvat muistijäljet opittavista asioista.


psykologia pääsykoe aineiston äänitys ja kuuntelu

1. Äänitä & kuuntele

Pidin tätä vinkkiä höpöhöpönä, kunnes itse kokeilin. Samana päivänä kun artikkelit julkaistiin, aloitin äänittämään niitä liukuhihnalla puhelimeeni. Äänitin myöskin tilastomatematiikan kirjan. Äänittäminen vei aikaa, mutta samalla se tarjosi mahdollisuuden luoda hyvä yleiskuva artikkeleista. Mitkä artikkelit olivat vaikeimpia, entä helpoimpia? Minkä uskallan jättää viimeiseiseksi, mihin perehdyn ensimmäisenä? Mitkä artikkelit kannattaa opiskella peräkkäin saman aihepiirin takia?

Välillä kertasin aineistoa auditiivisesti, välillä tutustuin uuteen artikkeliin auditiivisesti. Kuunteleminen on jopa rentouttava opiskelumuoto muun puurtamisen välillä ja toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden opiskella haastavissa tilanteissa.
 Itse ajoin pitempiä matkoja autolla pääsykoeaikana, eikä lukeminen tietysti tällöin tullut kuuloonkaan. Uskon, että monilla tulee vastaan matkoja niin autossa, bussissa kuin missä tahansa kulkupelissä. Ajan voi hyödyntää kuuntelemalla pääsykoemateriaalia äänitteeltä. Ei pääkipua eikä huonoa oloa liikkuvassa vekottimessa lukemisesta.
Toukokuussa sää on kaunis (toivottavasti), eikä sisällä puurtaminen maistu kovinkaan makealta. Yhdistä opiskelu ja kävelylenkki. Kävele rentottavassa ympäristössä ja kuuntele aineistoa, ei hassumpaa.
Varasuunnitelma B, jos satut sairastumaan kesken kaiken. Sängyn pohjalla artikkelien kuunteleminen voi olla ainoa asia, jota pystyt tekemään.

opiskelutekniikat psykologian pääsykokeisiin

2. Piirrä, kirjoita, visualisoi samalla kuin käyt aineistoa läpi
Huomio pysyy olennaisessa, kun prosessoit jatkuvasti lukemaasi eri tavoin. Sinun on pakko keskittyä aiheeseen ja ymmärtää lukemasi. Samalla luot jatkuvasti muistivihjeitä. Alleviivaa (itse alleviivasin vain värikoodityyliin nimet, numerot, käsitteet ja muut omilla väreillään), kirjoita reunoille avainsanoja, piirrä. Itse visualisoin käytännössä jokaisen sivun yllä näkyvään tapaan

3. Liitä tieto omaan kokemukseen, esimerkkitapauksiin ja muistivihjeisiin
Aineisto saattaa sisältää asioita, joista sinulla on jo kokemusta. Itse opettelin Alzheimerin taudin oireet ja eri asteet liittämällä ne muistikuviin oman Pappani toiminnasta. Jos kokemusta ei löydy, keksi tyyppiesimerkki. Luo päässäsi tai konkreettisesti visualisoimalla tietynlainen (hyvin kärjistetty, muistettava, persoonallinen) henkilö, johon liität kertomustyylisesti aineiston sisällöt. Tyypillisesti aineistoissa on ollut erilaisia ryhmiä, pareja, sairauksia ja muita joukkoja, joista tällainen tyypittäminen on mahdollista.

Keksi nimistä ja numeroista (hölmöjäkin) muistivihjeitä. Miltä jonkin tutkijan nimi kuulostaa? Keksitkö yhteyden mielikuvan ja sisällön välillä? Numeroista voi tehdä samaa. Eräs toinen henkilö valmennuksessa keksi ersimerkiksi, että normaalijakauman kaavassa osoittajana on kaksi kiinalaista pommisuojasta. Saatko kiinni ideasta?


4. Tee erilaisia käsitekarttoja
Tee niin paljon käsitekarttoja kuin ehdit. Tee vaikkapa jokaisesta artikkelista oma ja/tai yhdistele eri artikkelien tietoja käsitekartoissa. Videolla esittelin esimerkin maantieteellisestä käsitekartasta, johon sijoitin jokaisen tutkimusartikkelin aineistot. Voit tehdä kartan suoraan lukemalla artikkelista tai muistelemalla ulkoa niin pitkälle kuin pystyt. Opit tekemällä (tiedon jäsennys myös), mutta voit myös myöhemmin opetella ja käydä käsitekartan sisältöä läpi oppimista ja muistamista tukevin tavoin. Itse sisustin myös seinäni tekemilläni kartoilla, mutta en ole varma tämän taktiikan hyödyistä.

psykologia pääsykoe opiskelumenetelmät

5. Tee kysymyskortteja kaikesta mahdollisesta

Tee kysymyskortteja. Kirjoita toiselle puolelle kysyttävä asia ja toiselle puolelle vastaus. Itse tein näitä käytännössä jokaisesta artikkelien ja matematiikan aiheista: nimet, numerot, käsitteet, tulokset, aineisto, pohdinta ja niin edellen. Kirjoitin muistikortin etupuolelle artikkelin kirjoittajan nimen, jolloin jouduin harjoittelemaan myös artikkelin tunnistamista. Kysymyskortteja tehdessäsi spottaat aiheet, joita aineistoista voidaan kysyä ja käyt ne läpi kirjoittaen. Tämän jälkeen yritä vastata ulkomuistista korttien kysymyksiin. Kysymyskorteista lisää tulevassa kertauspostauksessa.

Tsemppiä ja motivaatiota pääsykokeisiin valmistautumiseen! 
Yritykseni takia opiskelen tämän vuoden pääsykoeartikkelit, joten odotan myös erittäin jännittynein mielin huomista. Yritän myös kommentoida julkaistua materiaalia jossain someistani.

P.s. kurkkaa tehtäväpaketit ja muut psykologiaan liittyvät postaukset täältä.
P.p.s. blogin facebookissa on edelleen arvottavana kaksi tehtäväpakettia.

10 kommenttia:

  1. Kiitos taas kerran erittäin tarpeellisesta postauksesta!<3 Tulostitko artikkelit siis yksipuolisesti niin, että paperin tyhjälle puolelle teit aina visualisoinnin? Olin suunnitellut tulostavani aina kummallekin puolelle paperia mutta nyt tulin ehkä toisiin aatoksiin jos ymmärsin sun vinkin oikein :D Oon nimittäin tilastoa opiskellessa huomannut että opin parhaiten just visuaalisia menetelmiä käyttäen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kuulla että tästä oli hyötyä, kiitos kommentista! <3 Ymmärsit oikein! Mä tulostin alunperin vahingossa yksipuolisesti, mutta se olikin itseasiassa tosi hyvä idea just tän vinkin kannalta. Eli suosittelen! 👌 Aikaisemmin olin merkinnyt sanoja tyhjille reunoille, mutta nyt oli kunnolla tilaa piirustuksille ja muulle!

      Poista
  2. Tänä vuonna artikkelit julkaistaan melkein kuukautta myöhemmin, joten aikaa on myös vähemmän lukea. Jos olisit hakijan asemassa niin tekisitkö silti kaiken mainitsemasi tässä ajassa? Jos et, niin mihin oppimisstrategioihin panostaisit lukemisen ohella eniten? Teitkö ollenkaan täsmällisiä muistiinpanoja koneella tai käsin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, lukuaika on lyhentynyt reippaasti. Jos myös artikkelien määrä/pituus on vähentynyt aikaisemmasta niin mielestäni on ihan realistista tehdä nämä kaikki jutut. Katsotaan huomenna, miltä tämän vuoden artikkelit näyttää!

      Ehdin viime vuonna tehdä näidenkin strategioiden ohella vaikka mitä. Tässä en esimerkiksi vielä käsitellyt kertaamista ja osaamisen testaamista ollenkaan, mutta niihinkin kului aikaa. Lisäksi kävin valmennuksessa, tein valmennuksesta saamiani tehtäviä ja harjoituskokeita ja opiskelin aiheita muiden hakijoiden kanssa. Tein jonkin verran myös täsmällisiä muistareita alussa ja lopussa kun jäi extra-aikaa (tein koneella, jotta aikaa säästyisi). Mä kuitenkin koin, että tarkkojen muistareiden tekeminen kulutti multa todella paljon aikaa ja energiaa, mutta en saanut siitä kovinkaan suurta hyötyä irti. Tehdessä oppi (mutta ei niin tehokkaasti kuin muilla tavoilla) jotain ja asiat jäsentyivät mielessä, mutta en jaksanut käydä tuotostani enää läpi muuten. Mieluummin sitten panostin käsitekarttoihin ja 2. kohdan vinkkiin. En kokenut siis täsmällisiä muistareita tässä tapauksessa mun jutuksi, mutta tottakai moni muu kokee.

      Jos strategioita täytyisi tiivistää minimiin (opittavaa liikaa suhteessa aikaan) kävisin luultavasti kaikki artikkelit läpi 2. vinkin tekniikalla (yhdellä kerralla asia tulee käytyä todella monipuolisesti) ja tekisin tämän jälkeen artikkelin aiheista kattavat kysymyskortit ja opettelisin/testaisin muistiani korttien avulla. Loput ajasta tekisin muistista tuottamisen tehtäviä eli kirjoittaisin & puhuisin ääneen aineiston sisältöä muistista (näistä lisää myöhemmin julkaistavassa postauksessa).

      Mä olin hakiessani siitä onnellisessa asemassa, että en tehnyt samaan aikaan töitä. Aikaa oli siis käytössä reippaasti ja toisaalta ajassa ehti tehdä lopulta vaikka ja mitä. Päivässä esimerkiksi ehti käydä yhden artikkelin läpi esim 2. tekniikan avulla ja tehdä käsitekortit päälle.

      Kiitos kommentista ja hyvistä kysymyksistä! Lyhentynyt lukuaika on kyllä uudenlainen haaste ja se varmasti mietityttää. Jokainen oppii omilla tavoillaan ja nämä mun metodit saattaa kuulostaa hurjilta. Hakuprosessin aikana mun opiskelutavat muuttuivat paljon ja lopulta itse koin hyötyneeni näistä menetelmistä eniten. Katsotaan huomenna, mitä tuleman pitää!

      Poista
  3. Hei! Kiitti todella paljon tästä infopläjäyksestä! Katoin just sun YouTube-videon, ja sanoit siinä että sun piti saada kokeesta todella korkea pistemäärä koska yo-pisteistä ei ollut hyötyä. Miten paljon lähtöpisteitä sait yo-kokeista? Laskin että itse saan lähtöpisteitä 80/120 ja mietin onko tuosta pistemäärästä mitään hyötyä, kun psykalle hakee niin monta tyyppiä LLLL-papereilla :/.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! <3 Kiva kuulla, että tälle infolle on kysyntää! Mä en tosiaan hyötynyt mun yo-pisteistä yhtään mitenkään (matikkaa en kirjoittanut, enkusta b, muista suht korkea arvosana) enkä niitä enää edes muista (+nekin muuttuneet tänä vuonna). Siksi mun piti päästä sisään koepisteillä ja raja oli korkea, tätä olisin voinut videossa hieman tarkentaa. Yhteispisteillä pääseville riittää siis vähän alhaisempi pistemäärä pääsykokeissa. Toivon, että tämän vuoden pisteytyksen muutos muuttaisi pisterajoja inhimmillisemmäksi! En siis osaa sanoa tarkemmin mistä lähtöpisteistä hyötyy. Joka tapauksessa asiat kannattaa opetella hyvin, eikä toisaalta pisteitä kannata etukäteen stressata liikaa. Jos asiat osaa, eteenpäin pääsee! 👊

      Poista
  4. Todella hyvä postaus, suuret kiitokset tästä! :-) Mua kiinnostaisi tietää, kuinka aikataulutit lukemistasi? Kuinka paljon luit päivässä, piditkö vapaapäiviä yms? Tietysti tämä lukemisen aikatauluttaminen on kaikilla yksilöllistä omien menojen ja voimavarojen mukaan, mutta mielenkiinnosta kiinnostaisi kuulla mitenkä itse aikataulutit lukemistasi ja miten pysyit aikatauluissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, kiva kuulla! <3 Mä aikataulutin lukemista aika suurpiirteisesti ja aikataulutukseen vaikutti myös se, miten pääsykoevalmennus eteni. Käytännössä merkkasin kalenteriin missä järjestyksessä artikkeleita käyn ja varasin tietyn ajan (muistaakseni noin 2-3 päivää) yhden artikkelin käsittelyyn. Vedin tietoisesti ennemmin löysät rajat kuin tiukat. Tiesin etukäteen suorittavani jotain nopeammin kuin suunnittelemani aikataulu ja vitsi se tuntui hyvältä (eli pysyin myös hyvin aikataulussa)! :D Olis kyllä kuormittanut valtavasti pysytellä jatkuvasti äärimmilleen vedetyssä aikataulussa.

      Mä en määrittänyt myöskään mitään tiettyä tuntitavoitetta opiskelulle. Menin aika lailla fiilisten mukaan, toisina päivinä tein kepoisasti enemmän ja toisina en niinkään. Panostin enemmän tehtäviin asioihin ja siihen että opiskeluaika olisi mahdollisimman laadukasta. Tämä toimi mulla paremmin kuin tiukka päivätavoite, koska joka tapauksessa tiesin hommia tekeväni. En pitänyt hirveästi/yhtään kokonaisia vapaapäiviä vaan ennemminkin pyrin siihen, että jokaisen päivän aikana esimerkiksi ilta olisi täysin vapaa ja rentouttava. Tänä hakukertana kyllä vähän mopo karkasi käsistä, koska menin johonkin aivan omaan pääsykoehuumaan ja saatoin opiskella välillä ihan yömyöhään tuntematta väsymystä tai stressiä. Vapaa-ajan pyhittäminen siis joskus kärsi ja pahasti ja kokeiden (vetäisin pari muutakin pääsykoetta varalle vaikka en niihin hirveästi lukenut) jälkeen se kyllä tuntui pitkään. Tästä kokemuksesta oppineena kiinnittäisin kyllä enemmän huomiota laadukkaaseen vapaa-aikaan ja vapaapäiviin.

      Poista
  5. Hei! Ihan aluksi iso kiitos että kirjoitat näihin pääsykokeisiin ja psykologiaan liittyviä postauksia! Oon saanut niistä paljon motivaatiota ja vinkkejä :-)
    Artikkeleista sellanen kysymys että tarviikohan tekstin seassa olevia nimiä ja vuosilukuja jotka on suluissa opetella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! <3

      Mä en opetellut nimiä tai vuosilukuja suluista, ellei ne vaikuttanut jollain tavalla tosi keskeisiltä. Eihän sitä kuitenkaan koskaan voi olla varma, mitä kysytään. Ja tänä vuonna tilanne on hieman uuden lainen kun artikkelien määrä lyheni reippaasti ja myös aiheet jollain tavalla helpottui (tutkimusartikkeleita näyttäisi olevan vain 1). En kuitenkaan usko, että suluissa olevalla nippelillä lähdettäisiin erottelemaan.

      Poista