lauantai 21. huhtikuuta 2018

Näilllä opiskelutekniikoilla pääsin psykalle - kertaaminen


Ehditkö jo lukea postaukseni pänttäämisestä? (täällä)

Uskon, että tämä pääsykoelukemisen ilmiö on tullut tutuksi muillekin kuin minulle - Vasta opetellun artikkelin asiat pysyvät kirkkaina mielessä pari päivää. Osaat luetella artikkelin sisällön ulkoa vaikka takaperin. Viikon kuluttua muistijälki alkaa kuitenkin tuntumaan hauraalta, eikä faktat enää lennäkkään yhtä sujuvasti. Älä unohda kerrata!

Tässä postauksessa jaan vinkkini aineiston kertaamiseen sekä oman osaamisen testaamiseen.

psykan pääsykoe kertaaminen

1. Kertaa päivittäin kysymyskorteilla

Viime postauksessa puhuin kysymyskorttien (=toisella puolella jokin käsite/luku/nimi/avoin kysymys ja toisella puolella vastaus) hyödyntämisestä opettelun tukena. Nämä pienokaiset ovat kuitenkin myös ihan ensiluokkaisia kertausapulaisia.

Kuinka hyödynsin kysymyskortteja kertaamisessa?
- Mulle muodostui jokailtainen rutiini, jonka nimesin lottokoneeksi. Päivän päätteeksi arvoin pakasta n. kymmenen tekemääni kysymyskorttia (sekä tilasto & artikkelit) ja pyrin vastaamaan niihin. Yritin vastausta niin kauan, että osasin sen kevyesti tuottaa. Näin kertasin joka päivä jotain vanhaa.
- Kävin välillä kysymyskortteja läpi teemoittain, sillä olin värikoodannut kortit. Saatoin käydä jonain päivänä vaikkapa kaikki luvut läpi.
- Viimeisinä päivinä ennen koetta on vaikea keksiä hyödyllistä ja järkevää tekemeistä, sillä aikaa on rajallisesti. Minä käytin pari viimeistä päivää kysymyskorttien kanssa. Otin kaikki pääsykoeaikana tekemäni kysymyskortit käsittelyyn ja vastasin siis jokaiseen. Palautin pakkaan takaisin ne, joita en osannut ensiyrittämällä. 

p.s. kysymyskortteja voi luoda myös erilaisiin sovelluksiin. Itse koin kuitenkin paljon mielekkäämmäksi käyttää ihan fyysisisä kortteja. Omista mieltymyksistä kiinni siis!


kuinka menestyä pääsykokeissa

2.  Kysele parin kanssa / pyydä läheistä kyselemään

Yksi pääsykoevalmennuksen suurin hyöty oli muiden hakijoiden tuki ja yhdessä tekeminen. Me käytettiin myös valmennuksen ulkopuolella aikaa siihen, että kyseltiin toisiltamme aineistoon liittyyviä kysymyksiä. Muita hakijoita voi löytää myös esimerkiksi whatsapp -ryhmistä. Voit pyytää myös jotain perheenjäsentäsi tai ystävääsi kyselemään sinulta kysymyksiä aineiston pohjalta. Joka tapauksessa toinen voi löytää tekstistä näkökulmia, joihin et ole hirveästi kiinnittänyt huomiota. Kysymyksiin vastaaminen on aina opettavainen kokemus.

3. Opeta aineistoa / puhu ääneen

Kasvatustieteen luennoilta tuttu lausahdus "opettamalla opit parhaiten" on kyllä mielestäni ihan paikkansa pitävä. Opettamalla/puhumalla aineistoa ääneen sinun on pakko jäsentää aineiston materiaali ymmärrettävään muotoon tuottamalla se puheeksi. 

4. Tuota muistimateriaali paperille

Tämä vinkki on hyvin samanlainen kuin edellisen kohdan vinkki. Kirjoita paperille esimerkiksi artikkelin väliotsikot (johdanto, menetelmät, tulokset, pohdinta...) ja jätä tyhjää tilaa otsikoiden väliin. Laita artikkeli pois näkyvistä ja yritä kirjoittaa otsikoiden alle kaikki se, mitä muistat aiheesta. Näin testaat oppimistasi ja huomaat myös, mitkä aineiston kohdat kaipaavat vielä työstämistä.


pääsykoe blogi psykologia


5. Keskity vaikeisiin kohtiin 

Mietin hetken, kehtaanko julkaista edellä olevaa kuvaa tänne erittäin sensuuria kaipaavan otsikon takia. Pääsykokeisiin valmistautuminen ei ole kuitenkaan aina helppoa ja kivaa pientä puurtamista, vaan se tuottaa tunteita aivan tunnekirjon ääripäistä. Näin myös minulla. Nimesin kerran kaikki muistarini hyvinkin aggressiivisesti. 

Helppoja asioita on miellyttävää kerrata, koska niiden osaaminen tuottaa mielihyvää. Itsestäänselvyyksiin tuppaa kuitenkin kulumaan helposti suurin osa siitä ajasta ja energiasta, jonka voisit kuluttaa myös itsellesi vaikeiden asioiden parissa. Hyödynsin prosessin loppupuolella kuvanmukaista kikkaa. Kirjoitin ylös artikkeleista ja matikasta ne kaikkein vaikeimmat osat ja opettelin niitä vielä erikseen. Tämä artikkeli oli mulle selkeästi vaikein ja siitä löytyi työstettävää todella reippaasti.

6.  Harjoittele monivalintakysymyksiin vastaamista

Monivalintoihin vastaaminen on hieman erilaista kuin avoimiin kysymyksiin vastaaminen. Jokainen vastausvaihtoehto saattaa kuulostaa hyvältä ja kysymyksillä yritetään hämmentää. Lisäksi ajan säästämiseksi kannattaa opetella jonkinlainen vastausrutiini ennen kokeeseen menemistä. 
- Monivalintakysymyksiä voi tehdä itse/muiden hakijoiden kanssa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana sen kanssa, ettei itse keksityt väärät vastausvaihtoehdot jää mieleen kummittelemaan. Jos teet kysymyksiä, tee itsellesi vääryydet erittäin selväksi.
- Jos haluat käyttää rahaa johonkin valmennuksen muotoon, kaikkein hyödyllisin ostos lienee jonkinlainen monivalintakysymyspaketti. 

Edelleen mitä motivoivimmat tsempit sulle puurtamiseen! Laitahan viestiä, miten sujuu! 

P.s. Mun pääsykoetuotteet voit kurkata täältä.
P.p.s. Vielä ehdit osallistua pääsykoeaiheiseen arvontaan instagramissani (jjjuliaeveliina).

11 kommenttia:

  1. Hei muistatko kauan sulla meni korttien tekemiseen kokonaisuudessa aikaa? Ja milloin koit että hommat alkaa olla hanskassa hyvin artikkelien osalta, toisin sanoen missä vaiheessa kevättä koit muistavasi hyvin tarkkaan artikkelit? Montako korttipakkaa kävit kertausvaiheessa päivän aikana ja minkä verran pidit matikkaa yllä (siis laskemista)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä muista tai tullut aikaa tarkemmin ikinä edes seuranneeni. Tein kortit aina artikkeli/kappale kerrallaan kun olin aiheen käsitellyt. Arvioisin, että noin tunti meni aikaa yhden artikkelin korttien tekemiseen.

      Musta tuntui jokaisen artikkelin jälkeen, että opin ne yllättävän hyvin (toki ne tuppasivat katoilemaan mielestä, mutta kertaamalla opittu pysyi yllä). Arvelisin, että pari viikkoa ennen pääsykokeita homma tuntui olevan aikalailla hanskassa kaikkien artikkeleiden osalta. Tosin kyllä mulla oli viimeisinäkin päivinä vielä muutamia sellaisia juttuja, joiden muistamisen suhteen olin vielä vähän epävarma.

      Kävin yhden päivän aikana n. 10 (artikkelit) + 10 (tilasto) korttia läpi. Välillä kävin enemmänkin, jos ylimääräistä energiaa riitti eli aika fiilispohjalta. Välillä saatoin käydä näitä enemmänkin, etenkin lopussa. Tilastoon käytin aikaa tosi pienen osan enää kertailun aikana, pari tuntia viikosta yhtenä päivänä yms. Teoriaan panostin enemmän kuin laskemiseen, eli laskuja sitten vähän harvemmin.

      Poista
  2. Kiitos tästä postauksesta, tässä oli paljon hyödyllisiä vinkkejä joita muissa blogeissa ei ole mainittikaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Kiva kuulla, että tästä sai jotain uutta irti!

      Poista
  3. Moi!
    En ole varma oletko jo kertonut enemmän aiheesta, mutta kuinka itse harjoittelit tilastotieteen laskuja? Hain itse viime vuonna jo ensimmäistä kertaa ja jäin parin pisteen päähän rajasta ja itsellä taisi juuri laskut olla se kompastuskivi.. nyt osaan kaavat huomattavasti paremmin ja tilastomatematiikan muutkin asiat ovat kyllä aika hyvin hallussa, mutta laskurutiinia on vaikea saada pelkästään kirjan tehtävillä, missä useissa tarvitsee myös laskintakin, joka kokeessa kuitenkin on kielletty ja laskut sen mukaisia.. teitkö siis jotain muitakin kuin kirjan tehtäviä ja olisiko antaa jotain vinkkiä tähän? Erityisesti todennäköisyyslaskuissa kaipaisin vinkkejä, sillä niissä huomaan, että on vaikeuksia hoksata mitä pitää tehdä jos kyse on yhtään soveltavammasta tehtävästä..
    Kiitos paljon jos jaksat vastata ja hyvää kesän odotusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      En ole tainnut sen kummemmin tuosta kertoa, muutakuin sen että panostin tilaston teorian opetteluun enemmän kuin laskujen laskemiseen. Mutta laskemallahan ne laskut tosiaan parhaiten oppii (kun kaavat yms ovat jo hallussa). Kirjan laskut on tosiaan sellaisia, etteivät ne treenaa kokeeseen ehkä parhaalla mahdollisella tavalla. Mä olin valmennuksessa, josta sain sitten extralaskuja, joita laskeskelin. Laskin todennäköisyyslaskuja myös lukion matematiikan kirjoista (pitkä & lyhyt matikka) ja mielestäni noissa oli ihan hyviä laskuja kokeen kannalta. Kannattaa tsekata ne! Todennäköisyyslaskut ovat sen verran yleisiä, että niitä varmasti löytyy muistakin kirjoista (kysy esim kavereilta) ja netistäkin. Mielestäni deflatointi ja inflatointi laskut osasivat olla aika kinkkisiä ja niihin taas ei tuntunut löytyvän juuri mistään ylimääräisiä laskuja.

      Mielestäni kannattaa treenata myös alekkain laskemista (jamainen ja kertominen) ihan millä tahansa luvuilla, jotta rutiini tulee tuohonkin. Myös desimaalilukujen ja murtolukujen pyörittely kannattaa tsekata. Vaikkei laskinta olekaan, niin musta joissain tehtävissä numerot on olleet vähän haastavia kuitenkin.

      Toivottavasti sait tästä vastauksesta jotain irti! Tsemppiä valtavasti! <3

      Poista
  4. Hei! Miten tarkkaan opettelisit artikkeleissa esiintyvät taulukot? Näitä taulukoita on etenkin Jehkosen ja Saunamäen artikkelissa, mutta myös Lappalainen ym artikkelissa eri interventioiden vaiheista. Informaatiota tuntuu olevan tosi paljon, enkä tiedä onko kaiken opettelu järkevää. Olen tällä hetkellä opetellut taulukoista ne kohdat mitä tekstissä on mainittu, mutta pohdin hyödyttääkö kaikkien taulukoiden ulkoa opettelu pääsykokeessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Mun mielestä nuo taulukot kannattaa opetella ainakin siten, että tunnistat mikä informaatio kuuluu mihinkin kohtaan. Tuollaisista taulukoista on tullut joskus kokeeseen kysymyksiä! 🤯

      Poista
    2. Ja hei pakko vielä lisätä tähän, että nimenomaan tuollaiset tekstilliset taulukot on tärkeät! Esim tutkimusartikkelin numerollisia taulukoita en lähtisi opettelemaan.

      Poista
  5. Hei, osaisitko neuvoa miten Kinnusen tutkimusartikkellsta tunnistaa mitkä ovat merkitseviä ja mitkä ei? Osaan kyllä lukea p-arvot, mutta kaikkien kohdalla niitä ei ole annettu lainkaan. Esimerkiksi aikapaineiden ja työtuntien muutos kohdassa tulkinta on epäselvää. Varsinkin alun virkkeet aiheuttaa hämmennystä. Kiitos paljon jos osaat vastata tähän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut, että vastaan tähän vähän viiveellä.

      En ole ihan varma tajusinko kysymyksesi oikein, mutta vastaan parhaani mukaan. Tässä tapauksessa opettelisin itse ne asiat mitä tekstissä on suoraan sanottu eli pitäisin tekstiä faktana. En ole opetellut pääsykokeisiin lukiessa sulkujen sisällä olevia numeroja, mutta toki ne ovat apuna juurikin esim. merkitysevyyden tulkinnassa (ja juuri p -arvojen kautta näitä päätelmiä voi tehdä, kuten olet tehnytkin).

      Tuossa kohdalla on tosiaankin jätetty joistain johtaa kertomatta p-arvot ja silloin niistä ei mielestäni tule tietää edes sen kummempaa. Eli sinuna opettelisin merkitsevyydet niiltä kohdin kuin ne on tekstistä mainittu! Tälläisissä tutkimusartikkeleissa on useinkin vähän puutteita tai vaikeasti tulkittavia kohtia, mutta pääsykokeessa on tärkeintä muistaa se, miten asiat on esitetty.

      Poista